Bändikeikkoja

[Trekolmestar]

Laitetaanpa tähän omista kokemuksista toistaiseksi ne parhaat:
John Lee Hooker - Puistoblues 1991. Blues-legendan ehdin näkemään livenä.
Sielun Veljet - Tavastia 1991. Veljien tuolloin viimeiseksi ilmoitettu keikka.
The Ramones - Nummirock 1992. Joey Ramone ja eturivi.
Therapy? - Dublin 1994. Tutustuminen bändiin, jonka levy Troublegum on pelkkää parhautta.
Iron Maiden. Sonisphere 2010, Pori. Pelkästään olosuhteiden takiakin legendaarinen.
Ray Charles - Pori Jazz 1997. Hit the road ja niin päin pois.
Bad Religion - Provinssirock 1993.

[IRI]

No sillä lailla. Eilen pääsi sitten kolmatta kertaa näkemään vanhan suosikkibändini KISSin livenä. Ja nyt huomattavasti paremmasta katsomosta kuin 2008. Mitä tästä sitten pitäisi sanoa? Kyllä se vain edelleen toimii ja kahden tunnin vuoristorata-ajelu tekee tehtävänsä. Eipä paljoa käyneet työ- tai muutkaan asiat mielessä. Pari tuntia rehtiä eskapismia on aina paikallaan.

Show oli sinänsä taattua laatua, että visuaalinen puoli oli kunnossa, volyymi riittävän kovalla, bändi soittaa kohtuullisen hyvällä tatsilla ja sounditkin olivat mielestäni paremmat kuin 2008. Toki tuo edellisen keikan paska paikka sotki/saattoi sotkea soundit. Ei sillä, että timanttiset soundit tai millintarkka soitto olisivat koskaan olleet tälle bändille mikään elinehto.

Aika lailla loppuunmyydyltä Hartwall vaikutti. Yhden nurkan yläkatsomossa oli pieni alue, jossa ei tainnut olla ketään. En tiedä sitten, oliko tuo osa jätetty myymättä vai jäänyt myymättä. Samapa tuo.

Biisilista oli seuraavanlainen:

1. Psycho Circus
2. Shout It Out Loud
3. Let Me Go, Rock 'N' Roll
4. I Love It Loud
5. Hell or Hallelujah
6. War Machine
7. Heaven's on Fire
8. Deuce
9. Say Yeah
10. Shock Me/Outta This World
11. God of Thunder
12. Lick It Up
13. Love Gun
14. Rock and Roll All Nite
--------
15. Detroit Rock City
16. I Was Made for Lovin' You
17. Black Diamond

Onhan tuossa biisilistassa herkkua koko rahan edestä. Tietyt "pakolliset" eli aika vaikea on esim. Detroit Rock City, Rock and Roll All Nite tai Love Gun jättää setistä pois. Jokaiselta vuosikymmeneltä irtosi biisejä, vaikka suurin osa (10) olikin 70-luvun tuotantoa. 80-luvulla julkaistuja biisejä kuultiin 3, joista kaksi meikittömältä kaudelta. 90-luvun biisejä ei kuultu muita kuin tuo keikan avannut Psycho Circus. Eipä silti, vähissä olivat julkaisutkin 90-luvulla. Aina joku oma suosikki jää pois, mutta itseäni lämmitti kovasti kuulla yksi kaikkien aikojen suosikkibiiseistäni eli War Machine livenä. Black Diamond keikan päättäjänä oli nimensä mukaisesti timanttia.

Kyllä, on jotenkin sairasta, että kuusikymppiset ukot vetävät kasvomaalauksissa ränttätänttää. Kyllä, vuodet näkyvät väistämättä, vaikka herrat Simmons ja Stanley ovatkin kovassa kunnossa. Kyllä, Paul Stanleyn ääni alkaa olla ns. finaalissa ja hajosi muutaman kerran aika pahasti keikan aikana. Kysymys kuuluukin, että mitä sitten? Itse olen näkemääni ja kuulemaani hyvinkin tyytyväinen ja sain rahoilleni vastinetta. Turha ottaa asioita liian vakavasti. Sirkushuveja ja hyvää fiilistä ihmisille, sano.

Ja perskeles, tietystä korniudestaan huolimatta (tai sen vuoksi) lämppärin osan saanut kotimainen Reckless Love toimi sekin vallan mainiosti. Aikamoista 80-luvun ripoffia, mutta hyväntuulista musiikkia, joka sopisi erinomaisesti kesään ja autoiluun. Tykkäsin.

[Leonardo]

Kissin jälkeen ei ole elämää. Mikä vitun the rasmus tulee korvaamaan äijien eläköitymisen, snif ei yhtään mikään. Huikea bändi, huikea historia ja todella todella paljon olen päässyt myöskin haavan päälle soittamalla Kissiä yömyöhään mahdollisille ämmille jotka ensitöikseen miettivät, että milloin toi lihaskeijo ja muuten vaan kuningas on viimeksi vaihtanut lakanat. No sohvalla siten tulee suoriuduttua mutta ei takerruta yksityiskohtiin. Levyjä löytyy (vinyyli) hyllystä yllinkyllin ja kyllä, niitä tulee kuunneltua suhteellisen useinkin. 12 about vuotiaana se fanitus lähti ja sillä tiellä ollaan edelleenkin.
Suosikki, sellainen ikisuosikki ikivihreä kipale löytyy klikkaamalla linkkiä, älä vaan nuolaise vaan klikkaa rohkeasti

[Rollins]

Viime viikolla Black Sabbath ja huomenna itse mestari Steven Wilson yhtyeineen. Sylki valunut jo muutaman päivän.

[IRI]

No nyt pompsahti. Talouden hellapoliisi hankki 2 kpl sisäänpääsyyn oikeuttavia kuponkeja sellaisen orkesterin konserttiin, että olette taatusti kateellisia. Nimittäin Sunrise Avenue 7.2.2014. Ei nyt mikään meikäläisen varsinainen suosikki, mutta kaipa tuotakin katselee/kuuntelee. Taitaa olla yksi harvoista Suomen keikoista tulevana vuonna.

Ja kuinka sattuikaan, samassa paikassa (The Circus Helsingissä) konsertoi seuraavana päivänä Mustasch. Ja se on sellainen, jonka haluaisin nähdä. Täytyypä katsoa, miten lippuja on tyrkyllä.

[Rollins]

No nyt pompsahti. Talouden hellapoliisi hankki 2 kpl sisäänpääsyyn oikeuttavia kuponkeja sellaisen orkesterin konserttiin, että olette taatusti kateellisia. Nimittäin Sunrise Avenue 7.2.2014. Ei nyt mikään meikäläisen varsinainen suosikki, mutta kaipa tuotakin katselee/kuuntelee. Taitaa olla yksi harvoista Suomen keikoista tulevana vuonna.

Ja kuinka sattuikaan, samassa paikassa (The Circus Helsingissä) konsertoi seuraavana päivänä Mustasch. Ja se on sellainen, jonka haluaisin nähdä. Täytyypä katsoa, miten lippuja on tyrkyllä.

Höpö höpö hellapoliisi...meinasitko heittää ihkuhifklätkä-hemmoHaberille alkkarit lavalle??
Keväällä olisi sitten perätysten liput hommattuna kahden suosikkini Peter Gabrielin ja Nine Inch Nailsin keikoille. Muistaakseni viikkokeikkoja, joten ei pitäisi olla KK:n vaarassa.

[IRI]

No nyt pompsahti. Talouden hellapoliisi hankki 2 kpl sisäänpääsyyn oikeuttavia kuponkeja sellaisen orkesterin konserttiin, että olette taatusti kateellisia. Nimittäin Sunrise Avenue 7.2.2014. Ei nyt mikään meikäläisen varsinainen suosikki, mutta kaipa tuotakin katselee/kuuntelee. Taitaa olla yksi harvoista Suomen keikoista tulevana vuonna.

Ja kuinka sattuikaan, samassa paikassa (The Circus Helsingissä) konsertoi seuraavana päivänä Mustasch. Ja se on sellainen, jonka haluaisin nähdä. Täytyypä katsoa, miten lippuja on tyrkyllä.

Höpö höpö hellapoliisi...meinasitko heittää ihkuhifklätkä-hemmoHaberille alkkarit lavalle??
Keväällä olisi sitten perätysten liput hommattuna kahden suosikkini Peter Gabrielin ja Nine Inch Nailsin keikoille. Muistaakseni viikkokeikkoja, joten ei pitäisi olla KK:n vaarassa.

Ja sillä viisiin meni se. Huoli pois, alushousut ovat edelleen jalassa.

On se vaan sellainen juttu, että vaikka tämä Sunrise Avenue ei mihinkään varsinaisiin suosikkeihin kuulukaan eikä orkesterin esittämä musiikkikaan ykkössuosikkeihin kuulu, niin pakko myöntää, että helvetin hyvän keikan pojat vetivät. Puolet biiseistä oli sellaisia, jotka olen joskus kuullut ja tunnistin. Loput sitten täysin vieraita. Kyllähän se toimii ja vaikka Samu Haber on sellainen tissiposki josta karisma on kaukana, niin pitää arvostaa. Ammattilainen kuten muukin bändi. En ihmettele, että on sangen suosittu Keski-Euroopassa. Pojat osaavat hommansa.

Lämppärinä oli sellainen nippu kuin My First Band. En ole koskaan moisesta kuullutkaan, mutta nyt olen. Puolen tunnin setti oli ihan OK. Nämä heput ovat kyllä kuunnelleet kasarimusiikkinsa ja Level42:nsa. Ihan kiva, vaikka laulaja olikin sellainen sekunda-freddiemercury.

[Rollins]

Ensi viikon torstaina 8.5. Jaffalassa NIN Europe 2014. Ei vain voi sivuuttaa tätä orkesteria ikinä. Neljäs kerta kun nään kyseisen orkesterin ja odotukset on korkealla.

[Rollins]

Nyt on sanottava että keikkoja tullut nähtyä varmaan miljardi, mutta nyt meni sitten kärkeen rytinällä tai ainakin yhdeksi parhaista keikoista ikinä Peter Gabrielin Back to Front -kiertueen Areenan keikka. En sitten tiedä miten tuosta voisi enää parantaa. Ei ehkä huikein visuaalisesti. Saundit loistavat kuten arvata saattoi, mutta tunnetaso jotain mihin ei kliseisesti sanottuna löydy vain sanoja. Ensimmäistä kertaa missään konsertissa tirahti kyynel...jopa pariin kertaan. Keikka jakautui kolmeen osaan josta ensimmäinen oli akustinen osuus ja esim Areenan kaikki valot oli päällä. Siitä siirryttiin sähköiseen osuuteen ja viimeisenä tuli Gabrielin ensimmäinen ns. "menestyslevy" SO kokonaisuudessaan. Laitan tähän yhden mieleenpainuvimmista biiseistä konsertista Family Snapshot. Tämän biisin aikan siirryttiin sähköiseen osioon. Hallista sammui valot kertosäkeen aikana ja maailma muutettiin valoilla musta-valkoiseksi. On mahtavuutta nähdä bändi jossa laulajan lisäksi soittaa usea oma idoli musiikin saralta. Edellä oleva pätkä on kännykällä otettu, mutta siinä tulee pirun hyvin jotenkin tunnelma. Lisäksi että onhan tuo 64-vuotias ukko edelleen aivan mielettömässä laulukunnossa + David Rhodesin stemmat tuohon biisiin nostaa edelleen ihokarvat pystyyn... Niitä keikkoja joille haluaisi palata uudestaan ja uudestaan

[Rollins]

Tulipahan taas käytyä. Kaksi huippukeikkaa viikon sissän. Ensin Anathema ja sitten Opeth. Vaikea noista on miun ainakaan hirveästi valittamista ettiä. Saunditkin aika kohdillaan. Loistavia keikkoja parilta suosikki-orkesterilta.

[Cannedheat]

Huomenna 23.09. 2015 Tampereelle katsomaan elävää legendaa, eli Wilko Johnsonia. Hän todellakin on elävä legenda, sillä kerkisi jo tehdä jäähyväiskiertueenkin erittäin pahan haimasyövän vuoksi. Vaan kaikkien yllätykseksi mies selvisikin hengissä ja jatkaa yhä vaan kiertämistään kaikien Dr. Feelgood- fanienkin iloksi.

Wilko 2015: https://www.youtube.com/watch?v=rzh-YrNqJQc

Dr. Feelgood Suomessa muinoin: https://www.youtube.com/watch?v=znRAbFIxPN0